Pääkirjoitus 1/2025 – Mitä me näemme?

Suomalaisen ja muun eurooppalaisen poliittisen keskustelun välille on viimeisten reilun kahden kuukauden sisällä revennyt railo. Erityisesti Suomen valtiojohtoa luonnehtii tällä hetkellä kyvyttömyys – tai haluttomuus – tunnistaa ja nimetä Trumpin Yhdysvaltojen toimintaa keskellä valtavaa kansainvälistä kriisiä. Suomessa on ensinnäkin huomattavan hitaasti konkretisoitumassa ymmärrys siitä, että Yhdysvallat ei enää käytännössä ole Euroopan liittolainen eikä se ole … Lue lisää

Oikeistoradikaalien vaikuttamisstrategiat ja niiden purkaminen

Perussuomalaiset muokkaavat yhteiskunnan asenneilmapiiriä ja nostavat sanomansa valtakunnallisiksi keskustelunaiheiksi. Provosoivat ja huomiota tavoittelevat lausunnot valtaavat tilaa niin, että kritiikki päätyy helposti levittämään niitä edelleen. Tiedotusvälineet ja somen käyttäjät ovatkin viheliäisessä tilanteessa. Miten vastata esimerkiksi rasistisiin ja yhtäläisen ihmisarvon kiistäviin puheisiin toistamatta niitä? Kun julkista keskustelua häiritään tietoisesti, on kiinnitettävä entistä tarkempaa huomiota ääriliikkeiden käyttämiin vaikuttamisen … Lue lisää

Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa

  Toukokuussa 2015 nimitetty hallituksemme on ilmoittanut uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen hankkeista taustoineen. Arvioimme harjoitetun koulutuspolitiikan luonnetta etenkin tasa-arvon ja koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kannalta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnassa koulutusjärjestelmäämme ylistettiin toistuvasti juhlapuheissa, … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/17

Elmer Diktoniuksen esikokoiskokoelmassa Min dikt (1921) viivähdetään noen myrkyttämän, ”hiilenmustan talon” äärellä. Runon puhuja katsoo ikkunassa ymmyrkäisenä istuvan pojan kalpeita kasvoja: ”Kauhu täytti minut: ihmiset, mitä olemme? mihin menemme? mitä olemme tehneet?”1 Kuva: Antti Salminen Säkeet on kirjoitettu kolme vuotta sisällissodan jälkeen. Ne kaikuvat takaraivossa lukiessani Diktoniuksen romaania Janne Kubik (1932), joka marssittaa muotopuolen tai … Lue lisää

Arvojen kamppailu ja uusi maailmanjärjestys – Suomi vuoden 2015 jälkeen

  Maailman nykyisten konfliktien synty ei ole parhaiten selitettävissä sivilisaatioiden keskinäisenä kamppailuna, kuten esimerkiksi länsimaiden ja islamilaisen maailman välisenä taisteluna. Niiden taustalla on pikemminkin erilaisten arvoprioriteettien välinen kamppailu tulevaisuudesta. Vaikka kulttuuriset tai kansalliset piirteet luovatkin merkittäviä ja näkyviä eroja, eivät ne välttämättä ilmennä tärkeimpiä arjen tasolla esiintyviä jakolinjoja. Perinteisistä erottelun tavoista poiketen rajalinjat erilaisten arvopainotusten välillä … Lue lisää

Kukoistus ja luopuminen

[Aiempi versio ilmestynyt Filosofia.fin verkkolokissa.]   Myönnän rinnastuksen manikealaisuuden, mutta Pekka Himasen vastailmestynyttä Kukoistuksen käsikirjoitusta on välttämätöntä verrata syksyllä ilmestyneeseen Pauli Pylkön Luopumisen dialektiikkaan. Vastauksissaan nykyisyydelle teokset ovat niin vastakkaiset, että ne alkavat täydentää toisiaan. Valtiolle tilaustyönä tekemässään raportissa Himasen tavoitteena on tuoda ”arvonannon etiikka” reaalipolitiikan ja talouden keskeisimmäksi periaatteeksi. Pylkölle universaali maailmankansalaisen etiikka on alun … Lue lisää