”Emotionaalisen hätänsä herrat” – Diabeteksen hoito tunnekäytäntönä 1900-luvun lopun suomalaisessa psykosomatiikassa

Psykosomatiikka on pieni luku lääketieteen historiassa, mutta siihen perehtyminen kertoo paljon kehon ja tunteiden vuorovaikutukseen kohdistuvista käsityksistä. Tarkastelen kulttuurintutkija Monique Scheerin ’tunnekäytäntöjen’ (emotional practices) käsitteen avulla, kuinka tunteisiin vaikuttaminen tuli osaksi tyypin 1 diabetesta koskevaa psykosomatiikan keskustelua 1900-luvun lopun Suomessa. Diabeetikoilta alettiin vaatia tunnetaitoja, kuten tunteiden nimeämistä, säätelyä ja kommunikaatiota, mikä kieli muutoksista sekä lääketieteellisessä … Lue lisää

Terveydenhuollon tunteellinen tehostaminen

1990-luvulla moni maa, Suomi mukaan lukien, oli syvässä taloudellisessa kriisissä. Suomen tilanteessa näkyi Neuvostoliiton romahdus ja siitä seurannut ulkomaankaupan hyytyminen. Samaan aikaan uudet kansainväliset johtamisteoriat, etenkin niin kutsuttu New Public Management -teoria (NPM), vaikuttivat voimakkaasti taloudellisen kriisin selittämiseen. NPM-teorian mukaan yksi laman syistä oli julkisen sektorin tehottomuus. Tämän seurauksena julkisessa terveydenhuollossa vähennettiin henkilöstöä, kiristettiin työaikoja … Lue lisää

Hur kan vetenskaplig forskning kring empati förklara empatins roll i vården?

Under de senaste tjugo åren har det skett en märkbar ökning i rådgivande litteratur inom olika sociala yrken angående metoder för att bli mer ”emotionellt intelligent” och att lära sig att ”lyssna empatiskt”. Detta avspeglar en ökad medvetenhet om vikten av att bemöta patienter, elever och kunder på ett omtänksamt sätt. Särskilt inom hälsovården betonas … Lue lisää