Asiasanat: tieto

Aikalaisfilosofi demokratian, teknologioiden ja tietämättömyyden ytimissä – Haastattelussa Jaana Parviainen

kirjoittaja

Jaana Parviainen on filosofian dosentti ja tutkija Tampereen yliopistossa. Laajalle ulottuva uteliaisuus on johtanut hänet tutkimaan muun muassa tanssin fenomenologiaa, ruumiillisuutta työelämässä, kosketuksen monia eri muotoja, asiantuntijuutta ja asiantuntijatietoa sekä tietämättömyyttä ja demokratiaa. Parviaisen monitieteellisissä, yhteistyöhön nojaavissa hankkeissa myös tutkittavia on osallistettu tutkimuksen tekoon. Lisäksi hän on ollut mukana lanseeraamassa livetiede-esityksiä, joissa tieteellistä tietoa esitetään … Lue lisää

Tiedollinen luottamus – Voimmeko luottaa muilta saamaamme tietoon?

kirjoittaja

Niin sanotusta totuuden jälkeisestä ajasta puhuttaessa tarkoitetaan tiedollista kriisiä, jossa sekä asiantuntijuus että tieto ovat muuttuneet epävakaiksi ja kontingenteiksi. Elämämme monimutkaisessa yhteiskunnassa edellyttää kuitenkin välttämättä luottamusta muilta ihmisiltä saamaamme tietoon, koska emme voi henkilökohtaisesti saada ensi käden tietoa kuin pienestä osasta elämäämme vaikuttavista asioista. Mutta mihin tiedollinen luottamus voi perustua? Tätä kysymystä pohditaan luottamuksen filosofiassa. … Lue lisää

Kriittisestä ajattelusta opintiellä ja julkisuudessa – tapauksena rokotekeskustelu

kirjoittaja

Kuvat: Kimmo Hokkanen/Sami Kero Kriittistä ajattelua julkisessa keskustelussa käsitellyt puheenvuoromme ilmestyi HS:n yliökirjoituksena perjantaina 4. kesäkuuta1. Tähdensimme kriittisyyttä tärkeänä tietoperustaisen arvioinnin ja harkinnan kansalaistaitona vastoin yleistä tapaa mieltää se yksinomaan kielteisyydeksi ja vastustukseksi. Valaisemme seuraavassa käsitteen ja ilmiön luonteeseen pureutuneen tekstin taustaa ja lisäämme siihen muutaman näkökohdan. Erityisesti kommentoimme rokotekeskustelua. Tietoomme kantautui jo lopputalvesta muuan erikoisen huolestuttava … Lue lisää

Tietämättömyystuotannon tutkimisesta ja vastustamisesta

kirjoittaja
Kuva: Luciana Rathsam

Covid-19 on antanut sysäyksen vilkkaaseen tieteelliseen julkaisemiseen kautta koko maailman. Tuoreen tutkimuksen mukaan viime vuoden lokakuun puoliväliin mennessä oli jo ilmestynyt lähes 170 000 pandemiaa käsittelevää tekstiä1. Samaan aikaan tiede on omistautunut ymmärtämään ja kohtamaan uutta uhkaa, joka leviää sosiaalisessa mediassa kiihtyvää vauhtia: disinformaatiota eli harhauttavasti vääristeltyä informaatiota. Kuva: Theo Rathsam Tällaisen epätiedon käsite on … Lue lisää

Pandemian kieltämisestä ja epätiedon tartuttamisesta

kirjoittaja
Kuva: Luciana Rathsam

Koronapandemian aikana monitahoinen kieltämisen aate yleistyi Brasiliassa hälyttävän laajasti. Sen ilmenemismuotoja ovat muun muassa taudin vakavuuden vähättely, ehkäisytoimien vastustaminen, puutteellinen raportointi epidemiologisista löydöksistä, laistaminen kansanterveydellisten toimintaohjelmien hahmottelusta, kannustaminen tieteellistä perustaa vailla oleviin hoitoihin ja yritykset kiistää rokotusten luotettavuus. Tällainen negationismi korostaa epävarmuuksia, vaikuttaa ihmisten hakeutumiseen sairauden ennaltaehkäisyn piiriin, horjuttaa koko maan kykyä suoriutua pandemiasta ja … Lue lisää