Runo-Suomesta ylimysihmisten syväutopiaan – Pentti Linkolan utooppinen ajattelu

Pentti Linkola on ollut yksi suomalaisen ympäristöajattelun kiistanalaisimmista ja vaikutusvaltaisimmista hahmoista, jonka perintö herättää yhä vilkasta keskustelua. Tässä artikkelissa hänen ajatteluaan tarkastellaan utooppisen yhteiskuntateorian näkökulmasta erityisesti niin sanotun relationalistisen utopiakäsityksen avulla. Lähestymistapa korostaa, että utopiat ovat aina sidoksissa käsityksiin nykyisyydestä ja sen ongelmista, joita vasten ne rakentuvat kriittisiksi vaihtoehdoiksi. Tutkimus tunnistaa kaikkiaan kolme erilaista utopiaa … Lue lisää

Selluhegemonia – Suomalaisen metsävallan ruumiinavaus

Metsät ovat olleet Suomessa viime vuodet laajan yhteiskunnallisen kiistelyn kohteena. Erityisesti huolta ovat herättäneet intensiivisiin metsänhakkuisiin perustuvan metsätalouden ja puunkäytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutukset. Samalla metsäsektorille on esitetty vaatimuksia paitsi ripeiden kestävyysmurrostoimien toteuttamisesta myös jalostusarvon nostamisesta. Näistä vaatimuksista huolimatta metsien käytössä ei kuitenkaan ole tapahtunut mainittavaa muutosta ja metsäsektorin julkinen vallankäyttö on keskittynyt pitkälti vallitsevien metsänkäyttömuotojen … Lue lisää

Metsän uudet merkitykset – Antiikin traditiot ja ympäristön muutos sydänkeskiajalla

”Nel mezzo del cammin di nostra vita mi ritrovai per una selva oscura.” ”Elomme keskimatkaan ehtineenä samoilin synkkää metsää.” Näillä sanoilla Dante Alighieri aloitti Jumalaisen näytelmänsä. Hänen eksyttävä metsänsä, selva oscura, oli yhtä aikaa konkreettinen paikka ja allegorinen mielenmaisema – ympäristö, joka oli keskiajan ihmiselle tuttu mutta myös uhkaava. Se näyttäytyi hengellisen eksymisen paikkana, koettelemusten … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/26

Millaista luontoa talousmetsä voi olla? ”Meistä jokainen on kasvanut talousmetsien keskellä”, toteavat Anssi Jokiranta, Pekka Juntti, Anna Ruohonen ja Jenni Räinä teoksessaan Metsä meidän jälkeemme. Harva suomalainen tuntee luonnontilaista metsää eikä välttämättä osaa sellaista kaivata. Toisaalta Nuuksion ja Sipoonkorven suojelualueisiin tottuneet pääkaupunkiseudun asukit saattavat yllättyä huomatessaan, ettei vastaavia metsäympäristöjä löydy sisämaasta kovin helpolla. Tämän niin … Lue lisää

Georg Henrik von Wright ja ympäristökysymys – Kohti kriittistä kokonaiskuvaa

Georg Henrik von Wright (1916–2003) oli Edward Westermarckin ja Jaakko Hintikan ohella 1900-luvun merkittävin suomalainen filosofi. Hän loi monella tavalla uraauurtavan kansainvälisen uran loogikkona sekä Wittgensteinin inspiroimana analyyttisenä hermeneutikkona ja tämän teosten toimittajana. Von Wright oli opiskeluvuosistaan lähtien myös keskusteleva filosofi, poliittinen ja aikalaiskriittinen intellektuelli, jonka vaikutus tuntui kaikkialla Pohjoismaissa. Von Wrightin historiallisen, poliittisen ja … Lue lisää

”Kaikkeen on ratkaisu” – Invisible Demons ja perityn tilanteen vangit

kansi_nn_4_21

Kävin katsomassa Rahul Jainin dokumenttielokuvan Invisible Demons (2021) perinteikkäässä Tampereen Niagarassa, mutta yllättäen se on pyörinyt myös Finnkinon isompien teattereiden levityksessä. Ympäristökriisin ajankohtaisuuden rinnalla tärkein syy lienee kuitenkin se, että elokuvan tekemisessä on ollut merkittävässä roolissa suomalaisia: esimerkiksi toinen käsikirjoittaja ja yhteistuottaja oli Iikka Vehkalahti, ja musiikista vastasi Kimmo Pohjonen. Delhiin sijoittuvan intialais-saksalais-suomalaisen yhteistuotannon päästyä … Lue lisää

Steven Pinkerin optimistinen kertomus ihmiskunnan edistyksestä on pahasti pielessä – Perustelut kahdeksalla kuviolla

Steven Pinker on tunnetuimpia nykyajattelijoita. Hänen tuore kirjansa on kertomus siitä, miten ihmiskunta on jatkuvasti kulkenut kohti parempaa. Sitoessaan edistyksen käsitteen virheellisesti vapaaseen markkinatalouteen ja poliittisen keskustan arvoihin Steven Pinker on kuitenkin yrittänyt omia hienon idean, johon hänellä ei ole oikeutta. On aika ottaa ”edistyksen” mantteli takaisin edistyksellisille. Lue lisää…

Numeron taiteilijat

IC-98 Vaikka IC-98:n työskentely on olemuksellisesti käsitteellistä, ryhmä tunnetaan parhaiten animaatioistaan, jotka yhdistelevät klassista piirrosta digitaalisiin tehosteisiin. Töiden pitkän keston maisemakuvaukset peilaavat luonnonhistoriaa inhimilliseen aikajänteeseen ja kutovat myyttisestä, materiaalisesta, faktuaalisesta ja fiktiivisestä avoinrakenteista ja runollista visuaalista kerrontaa. IC-98:n viimeaikainen työskentely käsittelee ympäristötuhon ja ihmisenjälkeisen maailman tulevaisuuden teemoja. Töiden tunnelma vaihtelee kriisintajun, melankolian, hyväksynnän ja resignoituvan … Lue lisää