Kirjoittaminen ja automaatio – Tietämisestä ja taitamisesta tekoälyn aikakaudella

Kirjoitan tätä artikkelia suuritöisen romaanin juuri viimeisteltyäni. Romaanin kanssa työskentely on kestänyt anteliaasti laskeskellen neljä vuotta, ja todellisuudessa sitäkin pidempään. Mitä järkeä tällaisessa puuhastelussa on, jos tekoäly voi kirjoittaa samanlaisen kirjan napin painalluksella? Lue lisää…

Niko Skorpio

Niko Skorpio työskentelee kuvan, äänen ja sekalaisen kadonneen ja löydetyn materiaalin parissa. Hänen taustansa on kokeellisessa underground-musiikissa ja graafisessa suunnittelussa, joiden parissa hän on toiminut 1990-luvulta alkaen. Viime aikoina hän on keskittynyt abstraktiin tussipiirustukseen. ”Työskentelyni on intuitiivisten tilojen kartoittamista. Suosin sattumaa ja muita kontrollia hylkiviä keinoja voidakseni luovuttaa ohjakset alitajuisille voimille. Jonkin ihmisluonnolle vieraan tavoitteleminen … Lue lisää

Kristiina Korjonen

”Olen vuonna 2017 Turun Taideakatemiasta valmistunut tamperelainen taidemaalari. Teokseni ovat abstrakteja akryylimaalauksia, joiden pinnan rakennan toistamalla pieniä vetoja maaliin kastettua virkkuukoukkua tai kynän kärkeä apuna käyttäen. Maalaaminen on minulle pyrkimystä tehdä järjestystä ja kauneutta kaaokseen. Tekniikkani on hidas ja keskittymistä vaativa ja jo itsessään osa teemoja mitä teokseni käsittelevät; ajan kulumista ja hetkessä läsnä oloa. … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/24

Kuva: Touko Hujanen

Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää

Hämärän pelit – joitain filologisia huomioita Herakleitoksen fragmenttiin B 52 DK

Pentti Saarikoski kääntää Herakleitoksen fragmentin B 52 DK ”Aika lapsi leikkivä, kuninkuus lapsen kädessä.” Käännös on ilmaisultaan ja hämäryydeltään kiitettävän herakleitoslainen, mutta missä määrin se vastaa alkuperäistä tekstiä? Ehkä Herakleitoksen tarkoituksena ei ollutkaan esittää näkemystään ajan perimmäisestä luonteesta, vaan jotain aivan muuta. Lue lisää…

Referentiaalisuuden reunaehdot eli Collianderien elämäkerturit luottamussopimusta solmimassa

Tietokirjoittamista määrittelee referentiaalisuuden vaade: sanotulla pitää olla vastineensa todellisuudessa. Tässä artikkelissa elämäkerturi avaa kirjoitusprosessiaan ja pohtii tekemiään valintoja. Miten lukija vakuutetaan kirjoittajan hyvistä aikomuksista ja tulkintojen paikkansapitävyydestä? Samalla siinä kehitellään tietokirjoittamisen tutkimukseen soveltuvaa luottamussopimuksen käsitettä. Lue lisää…

Antinomiat Venäjän ja Ukrainan välisessä sodassa, ja kuinka sota haastaa feminististä teoriaa

Tämä artikkeli analysoi vasemmistofilosofien (kuten Balibar ja Žižek) sekä feministifilosofien (kuten Butler ja Hark) vastauksia Venäjän täysimittaiseen hyökkäyssotaan Ukrainassa. Laaja sota Euroopassa näyttää luoneen haasteita feministeille, pasifisteille ja vasemmistolaisille, ja haasteet on kuvattu filosofiassa ja feministisessä teoriassa sarjana antinomioita, joihin ei vaikuta olevan helppoja ratkaisuja. Jotkut tunnetut filosofit uskovat, että Ukrainan pitäisi luopua vastarinnasta, sillä … Lue lisää

Ajattelu pimeyden aikoina – elämä, kuolema ja yhteiskunnallinen solidaarisuus

Tässä artikkelissa Volodymyr Yermolenko tarkastelee ideoiden voimaa muokata yhteiskunnallisia ja poliittisia tapahtumia. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, millä tavoin sekavat tai virheelliset ideat Venäjän tai Ukrainan historiasta ja politiikasta ovat vaikuttaneet nykyiseen Venäjän ja Ukrainan sotaan. Hän myös pohtii, millä tavoin tämä sota on mullistanut hänen ymmärrystään joistain filosofisista avainkäsitteistä kuten elämä, kuolema ja yhteiskunnallinen … Lue lisää

Filosofia Venäjän ja Ukrainan sodassa

Ukrainalaiset ovat taistelleet venäläisiä tai Venäjän tukemia joukkoja vastaan siitä saakka, kun Venäjä valloitti Krimin vuonna 2014. Tässä numerossa julkaistavien tekstien tarina alkaa kuitenkin Venäjän täysimittaisesta hyökkäyksestä Ukrainaan 24.2.2022. Olin tuohon aikaan Torontossa, ja Venäjän hyökkäys Kiovaan kauhistutti minua. Kuitenkin minua vaivasi myös toinen asia: hyvin harva ihminen lähiympäristössäni vaikutti käsittävän, miten merkittävää on, että … Lue lisää