niin et näin Seneca, Lucius Annaeus, Kaksi tragediaa. Medeia ja Thyestes. Suom. Antti T. Oikarinen & Maija-Leena Kallela. Basam Books, Helsinki 2013. 143 s. Kreikkalainen tragedia käsittelee ihmisen osaa. Se tulkitsee kokemusta kohtalon vääjäämättömyydestä ja kohtaloniskun traumasta. Kreikkalaisittain ihmisen mittaa avataan ja työstetään tapahtumien esitystavassa, näytelmän rakenteessa ja kielessä. Senecan roomalaiset tragediat Medeia ja Thyestes täyttävät … Lue lisää
niin & näin – 20 vuotta, 80 numeroa Tampereen yliopistossa virisi 1980–1990-lukujen taitteessa eloisa kollektiivinen tunne filosofisen ajattelun merkityksellisyydestä. Se ilmeni kiinnostuksena fenomenologiaa ja muuta tuolloin mannermaiseksi filosofiaksi kutsuttua kohtaan mutta myös yleisemmin pyrkimyksenä tutustua ennakkoluulottomasti heikosti tunnettuihin filosofian alueisiin. Vankka sijansa oli myös filosofian historian harrastuksella aina esisokraatikoista alkaen sekä aikalaisdiagnostiikkaa ja toisinajattelua arvostaneella … Lue lisää
niin & näin täyttää 20 vuotta. Tähän mennessä julkaistut yli 2 000 artikkelia kattavat aiheissaan koko aakkoston afrikkalaisesta ajattelusta öljyyn. Ilmestyneissä 80 numerossa näkyy satojen kirjoittajien, avustajien, toimittajien, taittajien, taiteilijoiden ja graafikoiden kädenjälki. Yhteen pääkirjoitukseen ei jokainen nimi mahdu, joten kiitos kuulukoon yhteisesti ja yhtäläisesti kaikille. Malja teille! Juhlanumerossa pureudutaan lehden mitalta filosofian itsensä … Lue lisää
Juhani Sarsila, Melancholica. Poleemisia esseitä. Tampere University Press, Tampere 2013. 346 s. Tampereen yliopiston dosentti Juhani Sarsila on antanut uusimmalle kirjalleen nimeksi Melancholica. Osa teoksesta pohjautuu Sarsilan aiempiin teksteihin, osa on täysin uutta. Teoksen nimi ilmaisee tekstejä yhdistävän pohjimmaisen eetoksen (ethos). Melancholican eetosta ei sovi tulkita estetisoivaksi tunnelmoinniksi eikä sekoittaa pathokseen eli psykologisoida kaihoavaksi … Lue lisää
© 2013. Warner Bros. Ent. Alfonso Cuarónin avaruusspektaakkeli Gravity (2013) houkutteli elokuvateatteriin arvattavasti myös monia science fictionin ystäviä. Takanani istuva nuori mies oli uppoutunut alkumainosten ajan ”avaruusoopperoistaan” tunnetun Alastair Reynoldsin tuoreeseen kirjaan. Elokuvalla ei kuitenkaan ole oikeastaan mitään tekemistä science fictionin kanssa, ja avaruusympäristöstään ja henkisyyden hapuilustaan huolimatta se on perin juurin maallinen. Se jakaa … Lue lisää
E. M. Cioran "6. elokuuta. Näin loppumatonta unta: Amerikan ja Kiinan välillä käytiin atomisotaa. Valvetilassa en olisi koskaan pystynyt kuvittelemaan vastaavaa näkyä enkä hirvittävämpiä, upeampia yksityiskohtia: helvetin hohtoa. Koko tulevaisuus tapahtui aivoissani. Antiikissa oltiin oikeassa, kun unia pidettiin profeetallisina: niihin heijastuvat kaikki salaiset pelkomme, kaikki selvänäköiset pelkomme."[1] "Uni. Erwin Reisner kirjoittaa minulle: 'Vaikka olen … Lue lisää
Salaisuutta ei voi kertoa. Jos salaisuus paljastuu, se ei ole enää salaisuus. Jos se pitää paikkansa, paljastetaan totuus. Salaisuus ei ole totuuden vastakohta, vaan sen välttämätön edellytys. Edward Snowdenin vuotamien dokumenttien määrä oli NSA:n oman arvion mukaan 50 000–200 000. Chelsea Manningin paljastamia asiakirjoja lienee yli puoli miljoonaa. Tosin Snowdenin tiedostot oli luokiteltu “erittäin salaisiksi”, … Lue lisää
Filosofit ovat läpi historian pyrkineet vaikuttamaan yhteiskuntiinsa. Sokrates oli yhteiskunnallinen valistaja ja kriitikko, ja siksi hänet tuomittiin kuolemaan. Sokrateen merkitystä filosofialle tuskin kukaan kiistää, mutta silti jotkut nykyfilosofit suhtautuvat filosofian yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen varauksellisesti. Vuorovaikutuksen historia ei olekaan yksinomaan valoisa. Kielteisinä esimerkkeinä mainitaan usein Heideggerin toiminta natsipuolueessa tai historiassa kummitellut platoninen ajatus diktatorisin ottein hallitsevista … Lue lisää
Filosofian yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuudet kiinnostavat maailman huippuyliopistoissa ja filosofian laitoksilla. Useilla yksiköillä on omat ohjelmansa, joiden tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen.[1] Kysyin eräiltä vertailuissa menestyneiltä filosofian laitoksilta sekä American Philosophical Associationin (APA) Committee for Public Philosophyn[2] jäseniltä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia filosofialla on. Yleisesti ottaen filosofian professorit suhtautuvat filosofian yhteiskunnalliseen tehtävään rakentavasti. Toisaalta vastaukset kyselyyni vahvistivat tarpeen … Lue lisää