Lisäannos talouskuria, kiitos!

EU-maiden taloutta ohjaavia sääntöjä oli määrä joustavoittaa, mutta toisin kävi. Taloustutkijat arvioivat, että uudistetut taloussäännöt pakottavat Euroopan vuosikausien leikkauskuurille, joka heikentää maanosaa kohtalokkaasti. Tarkkailuluokka. Sille ei Suomi saa joutua. Näin Petteri Orpona hallitus perusteli julkisen talouden kolmen miljardin euron lisäsopeutusta viime kevään kehysriihen yhteydessä. ”Tarkkailuluokka” tarkoittaa Euroopan unionin liiallisen alijäämän menettelyä, joka voi käynnistyä, jos … Lue lisää

Ankkojen kanssa kansalaisyhteiskunnasta luonnontilaan ja takaisin

Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan_sitaattikuva_Copyright Walt Disney

Carl Barksin (1901–2000) ankkatarinat hyödyntävät usein historiallisia teemoja ja ei-länsimaisiin kulttuureihin tai 1950-luvun maailmanpoliittisiin tapahtumiin liittyviä aiheita. Usein ne käsittelevät moraalisesti ja sosiaalisesti ongelmallisia tilanteita. Tyypillistä on myös yhdysvaltalaista markkinataloutta, työelämää ja luokkayhteiskuntaakin peilaava yhteiskuntakriittinen ote. Mutta Barksin vuonna 1953 julkaistu ”Roope-setä joutuu maksamaan vanhan velan” (Aku Ankka 1/2018) sukeltaa poikkeuksellisen syvälle ja tarkasti politiikan … Lue lisää

Rahasta on puhuttava

Eetu Viren, Raha ja työvoima. Tutkimus rahasta yhteiskunnallisena suhteena, sen voimasta ja vaikutuksista työvoiman luokkakokoonpanoon. Tutkijaliitto, Helsinki 2018. 362 s. Eetu Virenin väitöskirja Raha ja työvoima ei ole ainoa Suomessa viime vuosina julkaistu tutkimus rahasta. Esimerkiksi Jussi Ahokkaan ja Lauri Holapan Rahatalous haltuun -teos (2014) kartoitti rahan merkitystä globaalissa taloudessa. Kolme vuotta myöhemmin Ville Iivarisen … Lue lisää

Haaste historianopetukselle: hukkuuko yksilön kokemus sodasta kansallisen tarinan puristuksessa?

Satiirisessa sotaromaanissa Me sotasankarit (Catch-22) kirjailija Joseph Heller pohtii, onko sodassa mahdollista ilmoittaa tulleensa hulluksi. Heller esittelee tilanteen, jossa sotilas toteaa olevansa hullu ja pyytää vapautusta sotatehtävistä, jolloin hän kuitenkin osoittaa järkevyytensä, sillä ainoa järkevä sodanaikainen teko on pyrkiä pois, koska sota itsessään on niin hullua1. Huomio nousi mieleeni, kun pohdin kuinka sotahistoriaa tulisi opettaa nuorille. … Lue lisää

Työstäkieltäytyjäliitto – ”Palkkatyösuhde riiston järjestämisen muotona”

Työn merkitystä pidetään nykypäivänä itsestään selvänä, ja jatkuva tarve työllisyyden kasvattamiseen on yksi peräänkuulutetuimmista toiveista yli poliittisen kentän. Samalla tietynlaisesta työn määritelmästä on tullut hallitseva tai jopa ”luonnollinen”1. Työvoimapoliittinen retoriikka puolestaan kammoksuu niin työttömiä kuin ihmisiä, jotka kieltäytyvät työstä. Työstäkieltäytyjäliitto haluaa ravistella ihmisiä ajattelemaan uudelleen työtä ja sen merkityksiä. Nimi Työstäkieltäytyjäliitto (TK-liitto) saa monet tuhahtelemaan … Lue lisää

Koulutuspolitiikan arvovalinnat ja suunta satavuotiaassa Suomessa

  Toukokuussa 2015 nimitetty hallituksemme on ilmoittanut uudistavansa Suomen koulutusjärjestelmän kokonaisuudessaan. Mitä se tarkoittaa ja mihin sillä pyritään? Millaisia arvoja, intressejä ja ideologisia piirteitä politiikassa näyttäytyy? Voidaanko uudistuksia pitää oikeutettuina? Rakennamme tässä laajassa tarkastelussa kokonaiskuvaa hallituksen hankkeista taustoineen. Arvioimme harjoitetun koulutuspolitiikan luonnetta etenkin tasa-arvon ja koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuuden kannalta. Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlinnassa koulutusjärjestelmäämme ylistettiin toistuvasti juhlapuheissa, … Lue lisää

Vapauden kesäkoulu: liberaalipoliitikot pulpetissa

Kuva: Sami Syrjämäki. Vapaus on poliittisen keskustelun liki ikuinen suosikkiteema. Harva poliitikko asettuu vapauden edistämistä vastaan, ainakaan periaatteellisella tasolla. Jotkut poliitikot pyrkivät kyllä profiloitumaan nimenomaan vapauden puolustajina. Näyttää kuitenkin siltä, että vapauden puolustajilla on vaikeuksia ymmärtää, mistä puhuvat. Vapaus on poliittisen keskustelun perusmoottoreita, mutta poliittinen keskustelu tai peräti taistelu vapaudesta ei ainakaan nyky-Suomessa ole kovin … Lue lisää

Pääoman kirjoittaminen – Marxin poliittisen taloustieteen kritiikin synty ja rakenne

1. Lisäarvoteorioiden kriittinen analyysi Elokuussa 1861 Marx paneutui taas poliittisen taloustieteen kritiikkinsä. Hän kirjoitti niin intensiivisesti, että oli kesäkuuhun 1863 mennessä täyttänyt 23 laajahkoa muistivihkoa. Ne käsittelivät rahan muuttumista pääomaksi, kauppapääomaa ja ennen kaikkea erilaisia teorioita, joiden avulla taloustieteilijät olivat yrittäneet selittää lisäarvoa. Hänen tavoitteenaan oli saada valmiiksi Poliittisen taloustieteen arvostelua (Zur Kritik der politischen Ökonomie, 1859), … Lue lisää

Lohkoketjuteknologian yhteiskunta. Osa II: Rajatut, desentralisoidut markkinat

Tärkein ja levinnein lohkoketjun sovellus on tällä hetkellä varmasti Bitcoin. Tämä kryptovaluutta on yksi esimerkki markkinoiden ja markkinainformaation desentralisaatiosta. Keskukseton hallinta tai hallinto on ollut taloustieteessä tärkeä periaate, jota on edistänyt erityisesti Friedrich Hayek. Hän ymmärtää markkinat hajautunutta tietoa yhteen kokoavaksi järjestelmäksi. Lohkoketjulla on potentiaalia toimia teknologisena palvelualustana, jossa voisivat toteutua tietyiltä osin hayekilaiset markkinat … Lue lisää

Sosialismi ja utopia tänään – Vastausvuorossa Erik Olin Wright

Erik Olin Wright luennoimassa

[Laaja verkkoversio] ”On mahdollista ajatella pyrkimystä uudistaa yhteiskuntaa perinpohjaisesti.” Erik Olin Wright (s. 1947) on kuulunut maailman huomatuimpiin sosiologeihin 70-luvulta lähtien. Yhdysvaltalaisprofessorin vahva panos tuntuu erityisesti teorioissa luokasta ja työstä. Hän on tullut tunnetuksi myös tavastaan käyttää ’utopian’ käsitettä marxilaisessa yhteiskunta-analyysissa. Oikeaoppisuuden sijaan Wrightia ohjaa halu selvittää, miten maailma toimii. ”Kompromisseista kieltäytyminen ja vaatimus puhtaudesta … Lue lisää