Asiasanat: kirjallisuus

Kertomakirjallisuuden tarjoumat demokratian kuvittelulle

kirjoittaja

Digitaalisten alustojen ja ympäristöjen nykyisestä kaikkialle ulottuvasta läsnäolosta huolimatta painettujen kirjojen polttamista pidetään edelleen merkkinä paitsi sorrosta ja sensuurista, myös demokratian kuolemasta. Näkemys heijastaa laajempaa ajatusta kirjallisuuden ja etenkin lukemisen yhteiskunnallisesta merkityksestä: kuten Markus Leikolan tuore selvitys suomalaisesta kirja-alasta ja lukemisesta toteaa, luku- ja kirjoitustaito on keskeinen demokratiataito. Kertomakirjallisuuden lukemisella on tunnustetusti merkittävä rooli kyseisten … Lue lisää

Pääkirjoitus 4/24

kirjoittaja
Kuva: Touko Hujanen

Marraskuussa uutisoidun tutkimuksen mukaan maallikkolukijat pitivät enemmän tekoälyn kuin ihmisen kirjoittamista runoista. Kielimallia koulutettiin kymmenen runoilijan korpuksilla Chaucerista ja Shakespearesta Plathiin ja Laskyyn. Koehenkilöillä tätä koulutusta ei ollut: yli 90 prosenttia osallistujista luki runoutta vuodessa joitakin kertoja tai ei lainkaan, ja kaksi kolmannesta ei tuntenut yhtäkään kohderunoilijaa, jota tekoäly oli imitoinut. Koska mallien kehittyminen on … Lue lisää

Valvojien syksystä vaaran sydäntalveen

kirjoittaja

Valtteri Raekallion, Jaakko Yli-Juonikkaan ja Harry Salmenniemen monitaiteinen esitys Valvojat (2023) levittäytyi elo-syyskuussa Helsingin ydinkeskustaan. Teos yhdisteli tanssia, kirjallisuutta ja pelillisyyttä kuten Raekallion aiemmatkin yhteistyöt. Tällä kertaa tyylilaji ja kirjallinen sisältö oli synkänjylhä sekoitus Yli-Juonikkaan Jatkosota-extran (2017) äärioikeistoparodiaa sekä Salmenniemen novelleista tuttua viistoa päällekirjoittamista, jossa jokin ensin ehkä asialliselta vaikuttava lähtee suistumaan raiteiltaan kohti pimeyttä. … Lue lisää

Pääkirjoitus 3/23

kirjoittaja

Esseessään ”Miksi kirjoitan” (1946) George Orwell (1903–1950) erittelee päämääriään, motiivejaan ja luonnettaan poliittisena kirjailijana kuvaamalla omaa taustaansa ja kehityskulkuansa. Brittikirjailija tunnustaa lapsesta saakka rakastaneensa ympäröivää maailmaa, saaneensa nautintoa esineistä ja tiedonmurusista, löytäneensä jo nuorena ilon kielen soinnista ja olevansa edelleen tarkka proosatyylistä. Orwell arvelee, että lapsuuden vaikutelmat ja esteettiset motiivit olisivat saaneet hänet kirjoittamaan koristeellisia … Lue lisää